Toimintaympäristö

KaiCell Fibers Oy:n biotuotetehdasta suunnitellaan Paltamoon keskelle Kainuuta. Paltamon tehtaan taloudelliset vaikutukset ulottuvat rakentamisvaiheessa koko Suomeen ja tuotantovaiheessa koko Kainuun maakuntaan. Kainuun kuudessa kunnassa sekä Kajaanin ja Kuhmon kaupungeissa asuu yhteensä 70 521 ihmistä, joista työikäisiä (15-64 vuotiaita) n. 56 % ja alle 15-vuotiaita 13 %. Paltamossa asukkaita on n. 3 100.

Kainuun väestön ikärakenne (Tilastokeskus 2022)

Liikenteellisesti Paltamo sijaitsee sekä tie- että rautatieverkon risteyksissä. Suomen päärataverkko kulkee  Paltamon kahden rautatieaseman kautta. Paltamosta on ratayhteys myös rajan yli Venäjälle sekä teollisuusradat pohjoiseen Suomusalmelle ja etelään Joensuuhun. Kainuun kautta kulkevat pohjois-etelä-suunnassa valtatiet E63 (vt 5) ja vt 6 sekä itä-länsisuunnassa vt 22 ja vt 28. Lähin lentoasema sijaitsee Kajaanissa. Oulun lentoasema on noin 150 km ja Kuopion lentoasema noin 200 km etäisyydellä.

Tieverkosto on kattava ja hyvässä kunnossa. Valtatie 5 on pääväylä etelä-pohjoissuunnassa Helsingistä Kainuun kautta Sodankylään. Valtatien liikennemäärä Kainuussa on paikoitellen yli 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatie 6 Sotkamosta etelään aina Niiralan raja-aseman kautta Petroskoihin Venäjälle ja kantatie 78 Paltamosta Rovaniemelle ovat tärkeitä pohjois-eteläsuunnan teitä.

Tärkein poikittaisväylä on Valtatie 22 Oulusta Kajaaniin. Liikennemäärä Paltamossa ylittää 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tärkeitä poikittaisväyliä ovat kantatie 89 Vartiuksen raja-aseman kautta Kostamukseen Venäjälle ja valtatie 76 Kuhmoon sekä valtatie 28 Kajaanista Kokkolaan länsirannikolle.

 

Suomen toinen pohjois-eteläsuuntainen päärata kulkee Oulusta Paltamon kautta Helsinkiin. Paltamossa sijaitsee kaksi radan rautatieasemista: Paltamo ja Kontiomäki. Kontiomäki on raideliikenteen haarautumisasema, josta radat jatkuvat etelään Kajaanin kautta Helsinkiin ja itään Vartiuksen raja-aseman kautta Kostamukseen Venäjälle sekä teollisuusraiteina pohjoiseen Suomussalmelle ja etelään Joensuuhun. Päärata ja teollisuusrata Vartiukseen ovat sähköistettyjä. Pohjanlahden satamiin on ratayhteys Oulun lisäksi Iisalmesta Ylivieskan kautta Kokkolaan ja Raaheen.

Pohjanlahden rannikolla toimii ympärivuotisesti kahdeksan satamaa, joista suurimmat ovat Kokkolan, Raahen ja Oulun satamat. 

Kokkolan satama on Pohjanlahden suurin ja Suomen neljänneksi suurin. Kokkolan satama on Perämeren ja Merenkurkun ainoa syväsatama. Kulkusyvyys on vastikään syvennetty 14 metriin. Satamasta on suora rautatieyhteys pääradalle ja edelleen Kontiomäen kautta Venäjälle, jonne lähtee ja josta saapuu päivittäin useita kontti- ja malmikuljetuksia.

Panamax ja Cape size luokan alukset voivat liikennöidä suoraan satamaan. Pääsatamassa käsitellään lähinnä kappaletavaraa. Käytettävissä ovat Euroopan suurin joka sään terminaali sekä nesteiden (teollisuuskemikaalit ja öljytuotteet) käsittelyn infrastruktuuri. Satama-alueelta on säännöllisiä laivayhteyksiä mm. Pohjois-Afrikkaan ja konttiliikennettä Eurooppaan, mm. Antwerpeniin.

Oulun satama on Perämeren johtava metsäteollisuus- ja suuryksikkösatama sekä Perämeren suurin konttisatama. Oritkarin,Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamat palvelevat ympärivuorokautisesti koko vuoden. Nuottasaari on pääasiassa metsäteollisuuden raaka-aineiden, kuten karbonaatin, kaoliinin ja kemikaalien tuontisatama. Oritkarin satamassa käsitellään pääasiallisesti kontteja, paperia ja muita metsäteollisuuden tuotteita. Vihreäsaari toimii nestemäisten polttoaineiden, bitumin, sementin sekä bulk-tuotteiden eli kuivan irtotavaran kuten viljan, vienti- ja tuontisatamana. Sataman kautta kulkee paperia, selluloosaa, sahatavaraa, irtolasteja, kappaletavaraa, kontteja ja perävaunuja. Satamista on viikottaiset yhteydet Ro-Ro-aluksilla ja konttifeedereillä useisiin Keski-Euroopan, Englannin ja Välimeren satamiin.

Useat globaalit huolintaliikkeet ja operaattorit palvelevat satamassa tarjoten myös varastointi- ja kontituspalveluja. Satamasta on suorat yhteydet pääteille, mm. valtatie 22 kautta Kainuuseen sekä raideyhteydet pääradalle ja edelleen Venäjälle. Käytettävissä on myös vapaavarasto, jossa voidaan varastoida EU:n ulkopuolisista maista tulevia tai niihin lähteviä tullaamattomia tavaroita. Tullin toimipiste sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä.

Raahen satama on Perämeren toiseksi vilkkain. Se sijaitsee Raahen terästehtaan läheisyydessä. Sataman kautta kulkee mm. raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä öljynporaus- ja tuulivoimateollisuuden raskaita projektikuljetuksia. Lapaluodon sataman osassa on pinta-alaltaan noin 6 000 m2 kontitusterminaali.Tarjolla on myös kaukolämpöä lämpimien varastotilojen rakentamiseen.

Satamasta on yhteys pääteille ja sähköistetty rautatieyhteys Suomen pääradalle. Raahesta on hyvät merikuljetusyhteydet Keski-Eurooppaan, Englantiin ja Välimerelle. Yhteyksiä on viikoittain Antwerpeniin ja Vejleen sekä joka toinen viikko Hulliin ja Szczeciniin. Kerran kuukaudessa liikennöidään Pasajesiin ja Ravennaan.

 

Paltamon lähin lentokenttä sijaitsee Kajaanissa noin 45 kilometrin etäisyydellä. Kajaanista on pari päivittäistä lentoa Helsinkiin, Suomen suurimmalle lentoasemalle, josta on jatkoyhteydet eri puolille maailmaa.

Oulun lentoasemalle on ajomatkaa noin 2 tuntia. Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain. Arkipäivisin Oulusta on keskimäärin 10 lentoa Helsinkiin.  Kuopion ja Kuusamon lentoasemat ovat vajaan 3 tunnin ajomatkan päässä. Kuusamoon on myös säännöllistä reittiliikennettä kesäaikana Saksasta sekä useita päivittäisiä lentoja Englannista joulun aikana.

Paikallisia pienlentokenttiä Kainuussa on Kuhmossa ja Suomussalmella sekä Vaalassa.

 

Lähde: Rajavartiolaitos

Sähkön käyttäjä saa valita vapaasti sähkön myyjän Suomessa. Alueellisia sähkön myyjien palveluita voi vertailla Energiaviraston ylläpitämässä hinnan vertailupalvelussa (www.sahkonhinta.fi). Sähkön siirrosta vastaa alueellinen sähköverkkoyhtiö, jota asiakas ei voi valita. Sähkön myyjä tekee sähköverkkosopimuksen asiakkaan puolesta tämän niin halutessa. Paltamossa sähkön siirrosta vastaa Kajave Oy.

Vaaran Vesi-osuuskunta on rakentanut valokuituverkon Vaarankyläntie-Koikeronvaarantie -alueelle. Paltamon taajamassa, Kiehimävaarassa, Meteliniemessa ja Luhtaniemessä on Kaisanetin valokuituverkko. Siikaverkko Osuuskunta on käynnistänyt selvitys- ja tiedotushankkeen, jolla selvitetään kotitalouksien ja yritysten valokuidun kysyntä sekä mahdollisuudet toteuttaa valokuituverkko Paltamon kunnan muille alueille.

Jokaisella on oikeus saada kotiinsa tai yrityksensä toimipisteeseen toimiva puhelinyhteys ja kahden megan laajakaista. Mikäli alueella ei ole katsottu olevan riittävästi kaupallista tarjontaa, on alueelle nimetty erityinen palvelun tarjoava yleispalveluyritys.

Kaikki Suomessa toimivat teleoperaattorit myyvät mobiililaajakaistapalvelua Paltamossa. Kainuun kaikissa keskustaajamissa on saatavilla 100 Mbit/s 4G mobiililaajakaista. 5G mobiililaajakaista on saatavilla Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Sotkamon ja Suomussalmen keskustoissa.

Alueen runsaat luonnonvarat, kuten metsät, mineraalit ja luonto ovat kiinnostavia kohteita kansainväliselle liiketoiminnalle ja investoinneille. Alueen kärkitoimialoja liikevaihdoltaan ovatkin biotalous (energia, metsä- ja puuklusteri ja matkailu), kaivannaistoiminta ja teknologiateollisuus. Kärkitoimialoista biotalous, teknologiateollisuus ja kaivannaistoiminta työllistävät eniten. Kainuun merkittävin kasvuala on datakeskuksen ympärille kehittynyt ekosysteemi supertietokoneineen.

Kainuussa asukkaiden enemmistö asuu omistamissaan omakotitaloissa tai huoneistoissa. Paltamossa lähes kaikki asunnot ovat erillis- tai rivitaloasuntoja. Kainuussa unelmakoti voi sijaita luonnon helmassa tai vesistön rannalla ja silti olla lähellä tarvittavia palveluita. Luonnon läheisyys yhdistettynä helposti saavutettaviin peruspalveluihin onkin sujuvan ja vaivattoman arjen perusta. Myös kaupungeissa ja kuntakeskuksissa välimatkat ovat lyhyet, joten aikaa jää käytettäväksi muuhunkin kuin työ- ja koulumatkoihin. Asuntojen ja tonttien neliöhinnatkin ovat edullisia.

Talousalueella on lähes 5 200 kuntien ja kaupunkien omistamaa vuokra-asuntoa. Paltamossa Kiinteistö Oy Paltamon Kiehisellä on 266 vuokra-asuntoa rivitaloissa. Asuntojen vuokrausta hoidetaan kuntien ja kaupunkien kautta. Majoitusliikkeitä Kainuussa on 43, joissa 2281 huonetta ja 8 348 vuodepaikkaa. Hotellimajoitusta alueelta löytyy 19 hotellissa 5 722 vuodepaikkaa. Ravintoloita ja kahviloita alueella on lähes 100.

Paltamon Kontiomäkeen on rakentumassa uusi Maastopolun omakotialue. Omakotitalon tai kesämökin rakentamista Paltamoon suunnitteleva löytää vapaat tontit täältä.

Lyhyempi aikaiseen majoittumiseen Paltamossa on vuokrattavissa loma-asuntoja, huoneistoja tai huoneita. Ne soveltuvat hyvin esimerkiksi etätyöskentelyyn.

Kainuun hyvinvointialue hoitaa Kainuun kuntien ja kaupunkien kaikki sosiaali-,  terveys- ja pelastuspalvelut.

Lasten varhaiskasvatus on Paltamossa maksutonta. Paltamossa on kaksi päiväkotia ja perhepäivähoito. Päiväkoti Männynkäpy sijaitsee Paltamon keskustaajamassa ja päiväkoti Mesikämmen Kontiomäessä.

Muut päivittäiset ja tarpeelliset palvelut Paltamossa löydät täältä.

Kainuun jokainen kunta ja kaupunki tarjoavat perusopetusta. Kainuussa perusopetusta antaa 31 peruskoulua. Paltamossa perusopetusta tarjoavat kirkonkylän Korpitien koulu ja Kontiomäen koulu. Paltamon lukio toimii Korpitien monitoimikeskuksessa. Kainuussa toimii viisi muuta lukiota Kuhmossa, Kajaanissa, Puolangalla, Sotkamossa ja Suomussalmella. Kajaanin ja Kuhmon lukioissa on musiikkilinja. Sotkamon lukio tarjoaa Ruka-Vuokatti Urheiluakatemiassa tulevaisuuden huippu-urheilijoille mahdollisuuden yhdistää tavoitteellinen harjoittelu lukio-opintoihin.

Lukioiden lisäksi toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoavat Kainuun ammattiopisto KAO ja Vuokatin Urheiluopisto. KAO tarjoaa ammatillista koulutusta monipuolisesti perustutkinnosta ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Ammatillista lisäkoulutusta voi hankkia sekä oppilaitoksessa että oppisopimuskoulutuksena. KAO:n vakituiset toimipaikat sijaitsevat Kajaanissa, Kuusamossa, Vantaalla ja Vuokatissa.

Vuokatin urheiluopisto tarjoaa ammatillista perus- ja lisäkoulutusta liikunta-alaan, hierontaan ja valmennukseen, kuten esimerkiksi hiihdonopettajakoulutusta. Urheiluopistolla on mahdollista suorittaa mm. terveysliikunnan ja ravitsemustieteen perusopintoja Itä-Suomen Avoimeen Yliopistoon ja opiskella myös fysioterapeutin (AMK) tutkinto.

Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluja hyvinvoinnin, teknologian, liiketoiminnan ja matkailun aloilla. Erityisosaamisalueita ovat aikuiskoulutuksen, biotekniikan, liikuntateknologian, mittaustekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden koulutus sekä humanistis-yhteiskunnallinen koulutus ja tutkimus. Pelialaan on mahdollisuus erikoistua joko insinöörikoulutuksen peliteknologian opinnoissa tai tietojenkäsittelyn tradenomikoulutuksessa. Esports Business –koulutus on kokonaan elektronisen urheilun ympärille keskittyvään liiketoimintaan suuntautuva koulutus.

Kajaanin yliopistokeskus on Kainuun alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tekevät yhteistyötä Oulun yliopiston koordinoimana. Keskus tutkii ja kouluttaa sekä edistää tutkimustulosten tehokasta siirtämistä elinkeinoelämälle. Mukana ovat kaikki Kainuussa toimivat yliopistoyksiköt, johon kuuluvat Itä-Suomen, Jyväskylän ja Lapin yliopistot.

Oulun yliopisto on Oulussa sijaitseva suomalainen kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Yliopistossa oli vuonna 2021 noin 13 500 opiskelijaa ja siellä työskenteli noin 3 400 henkilöä. Tutkintoja suoritetaan noin 2 800 vuodessa. Yliopisto tarjoaa lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, maisteriohjelmia sekä tohtoriohjelmia. Kahdeksan tiedekuntaa muodostaa tiedeyhteisön, jossa voi opiskella joko tutkinto-opiskelijana tai ilmoittautumalla erillisiin opintokokonaisuuksiin.

Oulun yliopisto on aktiivinen yhteistyökumppani monelle yritykselle. Yliopiston kautta on mahdollista löytää osaavia työntekijöitä ja asiantuntijoita, tiloja ja tutkimuslaitteita, ratkaisuja tutkimusongelmiin sekä täydennyskoulutusta.

Osaamiskeskus Kainuun Aalto on Kainuun kesäyliopiston ja Aalto-kansalaisopiston muodostama toiminnallinen yhteistyöoppilaitos. Opintotarjontaan kuuluvat mm. avoin yliopisto-opetus, avoin ammattikorkeakouluopetus, ammatillinen lisäkoulutus sekä perinteiset kansalaisopiston harrastekurssit. Jokaisen kunnan alueelta löytyy kansalaisopisto, joka toimii elinikäisen oppimisen periaatteella. Opistot tarjoavat mahdollisuuksia osaamisen kehittämiselle tavoitteenaan vahvistaa alueen kulttuuria ja sivistystä. Opistoilta löytyy mm. kädentaitojen, liikunnan, musiikin sekä yhteiskunnallisten aineiden opetusta kaikenikäisille. Paltamon kansalaisopisto tarjoaa kursseja Paltamossa ja Ristijärvellä.

Kainuun opisto Paltamossa tarjoaa tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta kaikille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa tai jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta oikean koulutuspolun löytämiseen. Koulutus on esimerkiksi orientoivaa koulutusta sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattiopintoihin pyrkiville tai peruskoulun päättäville nuorille valmistautuessa toisen asteen koulutukseen.

Paltamossa vapaa-aika kuluu liikuntaharrastusten, kulttuurin ja luonnon parissa. Luonto on oleellinen osa liikuntaharrastuksia.

Paltamon golfkenttä on Suomen kauneimpia Oulunjärven rantamaisemissa. Oulujärvi ja muut vesistöt tarjoavat monipuoliset puitteet monelle liikuntaharrastukselle. Paltamossa on kuusi yleistä uimarantaa. Veneilyn harrastajille Paltamossa on yhdeksän venesatamaa tai -laituria sekä kolme retkisatamaa. Lisäksi Paltamon melontakeskuksessa voi opetella melontaa ja vuokrata kajakille tallipaikan. Oulujärvi ja lukuisat joet tarjoavat ihanteellisia apajia kalastuksen harrastajille.

Jokakesäinen Kuhakunkku-tapahtuma on Suomen suurin vetouistelukisa.

Frisbeegolfin harrastajille Paltamossa löytyy Metelinniemen ja Tervalammin frisbeegolfradat. Torilla on skeittiparkki. Useat hiekkakentät ja yleisurheilukenttä tarjoavat mahdollisuuden erilaisille palloilulajeille. Maastopyöräilyn harrastajille löytyy useita pyöräilyreittejä. Talvella luistelua ja jääkiekkoa voi harrastaa katetussa hallissa. Korpitien monitoimikeskuksen kuntosalissa voi kuntoilla maksutta ympäri vuoden.

Talvella hiihtoa voi harrastaa hoidetuilla laduilla keskustassa, Mieslahdessa ja Kontiomäessä. Vauhdikkaampaan menoon sopivat koko Kainuun kattavat moottorikelkkaurat. Kamore -hankkeessa on vuosina 2019 ja 2021 kunnostettu yli 1000 km kelkkareittejä Kainuussa. Reittikartat löydät Kamoren sivustolta. Paltamon Moottorikerho/Urheiluautoilijat ry auraa talvisin Kiehimänjoensuulle jääradan, jossa voi harrastaa auto- tai moottoripyöräajoa tai harjoitella liukkaan kelin ajoa.

Kulttuurin nälkäisille Paltamossa on lukuisia tapahtumia ympäri vuoden. Kesäteatterissa voi nauttia paikallisin voimin tehdystä tuotannosta. Kirjastossa ei lainata pelkästään kirjoja ja musiikkia vaan myös retkeilyvälineitä kuntalaisille.

Paltamon monipuoliset luontokohteet tarjoavat vaihtelevia reittejä vaeltamiseen vaaramaisemissa, jokien rannoilla ja koskemattomissa kuusimetsissä tai mäntykankailla. Reittejä on monentasoisia ja -pituisia. Reittien varrelta löytyy syksyisin myös hyviä marjamaita.