Kivesvaara

 

Kivesvaara

 

Kivesvaara kuuluu Kainuun vaarajaksoon, joka on osa karjalaisen poimuvuoriston juurta ulottuen Itä-Karjalasta paikoin haaroittuen aina Enontekiölle asti. Kyseessä on muinaisen poimuvuoriston juurialue, osa suomalaista peruskalliota eli kilpialuetta. Iältään kallioperä on 1,8 - 2,5 miljoonaa vuotta.

Kivesvaaran absoluuttinen korkeus on 293 m merenpinnan yläpuolella. Sen suhteellinen korkeus Kivesjärven pinnasta on 60 m tai Oulujärven pinnasta 73 m.

Kainuun ja Paltamon vanhimmat kallioperäkohteet ovat iältään 2,5 - 3,1 miljoonaa vuotta ja siten maailman vanhimpiin kuuluvaa kallioperää.

Maaston luode-kaakko -suuntautuneisuus kertoo aikanaan massiivisena edenneen jäätikön tulosuunnan. Siksi pääosa maaperän aineksista on moreeneja. Maisemalle antoi lopullisen muotonsa noin 9250 vuotta sitten purkautunut Sotkamon Pielisen jääjärvi. Muistona jääjärvivaiheesta on löydettävissä Itämeren korkein ranta noin 185 -190 m korkeudelta vaaran pohjoispäästä.

Kivilajikoostumukseltaan alue on hyvin monimuotoinen koko maankin mittakaavassa tarkasteltuna. Vaaran rinteillä on useita lehtojensuojelualueita, jotka kertovat alueen ravinteikkaasta ja kalkkipitoisesta kallio- ja maaperästä.

 

Kivet

Kallioperä koostuu kvartsiiteista, granodioriiteistä sekä kiilleliuskeista ja -gneisseistä. Kallioperässä ja kivissä on helposti havaittavia tummia, liuskeisia kohteita. Kallioperän suuret vaaleat juonteet ovat gneissiä. Kivilajien kirjo on huomattavan laaja. Suomen kallioperälle tyypillistä graniittia on kauttaaltaan Kivesjärven länsipuolella aukeavalla alavalla alueella.

 

Kivesvaara ja taiteilijat

Massiivinen Kivesvaara on kirvoittanut aikojen kuluessa monia tarinoita. Kainuun isokokoiset ja vahvat henkilöt ovat synnyttäneet ajatuksia jättiläisistä. Paikkakuntalaisten keskuudessa eläneiden tarinoiden mukaan vaaralla oli hiidenaarre.

Runoilija Eino Leino mainitsee runoissaan mm. mystisenä pidetyn Yölinnunkurun, joka on nykyisellään suojelualue. Kuru on muinaisen maanjäristyksen synnyttämä rotko, jossa on myös luola. Kasvisto on jyrkillä rinteillä kasvavaa jyhkeää kuusikkoa.

Nocturnen runokuvaa muokatessaan Leinolla oli mitä ilmeisimmin mielessään Oulujärven Paltaselän pohjoispuolinen vaaramaisema, jossa yli 200-metriset Kives- ja Kiehimävaara kohoavat jyhkeinä. Nocturnen loppupuolella esiintyvä "hiiden vuori" - sanapari esiintyy ainakin Leinon Kivesvaaralaiset-runoelmassa. Leino paikansi sen jonnekin Paltamon Kivesvaaran seutuville, jossa hän samoili 1890- luvun puolivälissä.