Istahdin  pölyiselle  ullakolle  tutkimaan  löytöäni.   Lennokasta
tekstiä piti lukea useita kertoja ennen kuin alkoi selvitä muuta-
mia asioita: Kalle kirjoitti Hinnille Kajaanin vankilasta joulun
edellä 1919. Kalle oli ollut vankilassa jo puolitoista vuotta syy-
tettynä kavalluksesta.  Hän oli Puolangalla metsätyönjohtajana
ollessaan   esimiehensä   luvalla   pitänyt    olemattomia  miehiä
"leppä-ukkoja"  palkkalistoillaan ja ostanut  näin  saaduilla   ra-
hoilla työmiehilleen ruokaa ja maksanut heille lisäpalkkaa.

Myös Hinni oli ollut tutkintavankeudessa passin väärentämise-
stä.Hän on kauhuissaan vankilakokemuksistaan ja Kalle yrittää
lohduttaa häntä.  Hinni  ja Kalle ovat tavanneet vain muutamia
kertoja ehkä vain kerran.  Kirjeet  kulkevat  vankilan  siivoojan
välityksellä.

Hinni  pysyi kauan  vain Hinninä  kunnes kirkonkirjoista löytyi
ihan oikeasti  elänyt  henkilö Hinni  Lindeman.   Mutta monta
kysymystä jäi vielä avoimeksi:  - Tuomittiinko Hinnikin? - Ta-
pasivatko kirjeystävät toisensa? -Mitä Hinnille tapahtui?

Eräs  selitys  Hinnin  ja  Kallen  elämänvaiheille   löytyy  vuoden
1999 aikana ilmestyvästä  Seppo Kämäräisen kirjasta  "Lain ja
oikeuden varjolla".  Kallen elämänvaiheet   kirjassa  ovat  suu-
rimmaksi  osaksi  totta,  mutta  Hinni - Kansalan Hinni jää
arvoitukseksi.

Myyryläinen  syntyi  Viipurissa ja oli oikealta nimeltään  Frans
Johan  Myyryläinen.   Valtakunnallisesti   hän   tuli   tunnetuksi
Jahvetti Moilasena hänen johtaessa läskikapinaa Savukoskella
1922.

Myyryläinen esiintyi näyttävästi jo huhtikuussa 1917 Suomus-
salmen  kirkossa  pidetyssä  lähipitäjien  yhteisessä   kansanko-
kouksessa,  jossa  suunniteltiin irrottautumista  Venäjästä.  Ko-
kouksen  pääesiintyjät  olivat  Myyryläisen  lisäksi kirkkoherra
Vilppu Nordlund ja Hallan Ukko eli A.Heikkinen. Myyryläinen
valittiin  kokouksen  puheenjohtajaksi.  Kirkkoherra  Nordlund
ehdotti  Suomen  itsenäisyyttä  ja  Vienan  liitämistä   Suomeen,
eikä Myyryläinen vastustanut hanketta. Kokous lähetti edusta-
jansa Helsinkiin kertomaan päätöksestä.

Janne  Myyryläinen  toimi  1915  Kainuun  Osuusliiken   Mies-
lahden myymälän kaupanhoitajana Kansalassa ja matkatarkas-
tajana 1917.
                      

Hän toimi myös vallankumouksellisten  johtomiehenä ja hänen
johdollaan perustettiin  maahan  punakaarteja.  Kansalaissodan
päättyessä  Myyryläinen vangittiin.  Kajaanin  sotilaspiirin  tie-
dusteluosaston  esikunta antoi  hänestä  vangitsemisen jälkeen
jyrkän  lausunnon:  "Tunnettu  punakaartilainen  ja   kiihottaja.
Lailliselle  hallitukselle  vaarallinen  henkilö.  Toivomme, ettei
häntä enää tälle paikkakunnalle lähetetä."  Kuolemantuomiota
hän ei kuitenkaan saanut,  vaan  Myyryläinen  tuomittiin  kah-
deksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen.

Hän karkasi vankilasta 1918,  mutta jäi heti kiinni.  Kun Myy-
ryläistä  oltiin  siirtämässä  Helsinkiin,  hän hyppäsi   junasta ja
onnistui pakenemaan.  Helsingissä hän piileskeli  jonkin aikaa
ja siirtyi sitten Pohjois-Karjalaan metsätöihin ja sieltä edelleen
itärajan  taakse.  Neuvosto-Karjalassa  hänet  tunnettiin   myös
Juuso Materona.  Jahvetti Moilanen oli pelkkä "taiteilijanimi",
jota hän käytti vain johtaessaan läskikapinaa.

Pohjolan  Punaisen  Sissipataljoonan  johtajana   Myyryläinen
johti Kemi-yhtiön ja pienempien savottatyömaitten valtaukset
Savukoskella.  Rajan  takaa hyökänneen sissiryhmän ylinpään
johtoon kuului myös  Mieslahdella asunut Kalle Karhu,  jonka
kerrotaan toimineen pataljoonan komentajana.

"Pohjolan sissien" hyökkäyksen syy lienee ollut kosto suoma-
laisten  suorittamille  Karjalan  valloittamiseen tähtääville ret-
kille.  Nälkäpalkat  ja kurjat  kämppäolosuhteet edesauttoivat
osaltaan läskikapinan  syntymistä.  Vuorijärven kenttävartion
päällikkö  alikersantti Nieminen  suostui  yhteistoimintaan ka-
pinallisten kanssa.  Kapinan seurauksen suomalaisia siirtyi ra-
jan taakse arviolta 250 henkilöä.

Karjalassa  Juuso Matero  (uusi nimi Venäjällä)  toimi ansiok-
kaasti  lukuisissa  erilaisissa  johtotehtävissä  mm.   puolueen,
kaupan ja metsäteollisuuden parissa.

Janne Myyryläinenkään ei kuitenkaan lopulta välttynyt  Stali-
nin  suomalaisiin kohdistuneilta  vainoilta,  ja  hänet vangittiin
tekaistujen  syitten  perusteella  yöllä  5.4.1938.  ja ammuttiin
luultavasti Petroskoissa 8.5.1938.

Sotilastripunaali palautti 21.5.1957 hänen kunnian ja vapautti
kaikista syytteistä.  Omaisille tieto hänen kunnian palautukse-
sta  Venäjällä   tuli  30.5.1957.  Todistuksen  mukaan  Juuso
Matero on kuollut luonnollisen kuoleman 8.9.1946.

Hänen  hautauspaikkansa  on tuntematon,  niin kuin  monen
muunkin suomalaista syntyperää olevan Karjalan rakentajan.

                   Paavo Mäkäräinen

                                Lähteet: Tasavalta Hakee Suuntaa (Matti Lackman)

                                Asein Aattein Opein (Hannu Heinänen)

                                Lapin Kansa 16.8.1998.(Jorma Särkelä)