Kivesjärvi

Kivesjärvi on n. kymmenen kilometriä pitkä ja enimmillään viisi kilometriä leveä. Syvimmillään se on 12 metriä, keskisyvyydeltään nelisen metriä syvä järvi. Järvessä on paljon saaria ja luotoja. Järvi laski ennen Alanteenlahden kautta Oulujärveen, mutta 1800 –luvun alkupuolella tapahtuneessa vesireittien kunnostustöissä vesi ryöstäytyi ja Kivesjärven pinta laski kaksi metriä. Samalla syntyi Varisjoki. Varisjoessa oli ennen uiton ja kalanviljelylaitoksen suorittamia vesistötöitä kymmenisen koskea, mutta nyt vain kolme koskea. Kives- ja Oulujärven tasoero on 12 metriä.

 
Kainuun Ympäristökeskuksen tekemien mittausten perusteella järven veden laatu kuuluu toiseen luokkaan eli on hyvä. Vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä löytyy satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin.

Järven kalakanta on runsas ja monipuolinen. Urheilukalastajalle on haukea ja kuhaa tarjolla runsaasti. Verkkopyytäjä saa syksyisin muikkua. Ahven- ja särkikanta on ehkä liiankin runsas, aiheuttaen rehevöitymistä. Myös lohikaloja ja siikaa on istutettu vuosikymmenen ajan, mutta niiden luontainen lisääntyminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Rapukanta on elpynyt ruton aiheuttamasta tuhosta ja on taas pyyntikokoista.

Kesäasukkaat ovat rakentaneet Kivesjärven rannat, mutta saarissa on vielä paljon vapaata rakennusoikeutta. Sijainniltaan Kivesjärvi on kohtuullisen työssäkäyntimatkan päässä Kajaanista. Mahdollisesti rakennettava Oulujärven oikotie nostaisi tonttien hintoja ja lisäisi ympärivuotista asumista alueella.